Talking with Bruce

Bruce oli mainio tyyppi, juuri kuten Ari lupasi. Tapaaminen viivästyi vartin verran sovitusta ajasta, koska hänen toimistonsa sijaitsi päärakennuksen yläkerrassa, eikä arktisen keskuksen maanalaisessa luolassa. Ystävällisen vastaanottotädin opastuksella pääsin lopulta kolkuttamaan Brucen toimiston ovelle.

Keskustelu ei sinänsä tuonut uutta tietoa, mutta vahvisti omaksutun välisiä yhteyksiä. Bruce on erikoistunut tutkimuksen ekologisiin ja maantieteellisiin piirteisiin. Hän lupasi lähettää minulle erikoisalaansa liittyvää kuvallista materiaalia, jonka varassa voisin aloittaa luonnostelun. Brucen pitkä-aikainen työtoveri Florian Stammler on sosiologian asiantuntija. Kolmas Jamalin-Nenetsin aluetta tutkinut on Timo Kumpula, jonka erikoisalana ovat juridiset kysymykset.
Jamalin-Nenetsin alueen tilanne on veitsenterällä. Tulevat toimenpiteet ratkaisevat nenetsien sosio-ekologisen elämäntavan kohtalon. Kykeneekö jatkuvasti laajeneva öljytalous ja nenetsi-paimentolaiset joustamaan ja neuvottelemaan keskenään? Kestääkö alueen ekologinen tasapaino öljytalouden houkutteleman muuttoliikkeen painetta? Länsi-Siperiassa kasvavan luonnonvarojen hyödyntämisen aiheuttamat ongelmat kärjistyvät voimakkaasti. Vastaavanlaisia ongelmia on myös Kanadan MacKenziejoen suistossa ja Alaskassa.
Suomen ja Länsi-Siperian kaasukenttien välillä ei ilmeisesti tällä hetkellä ole suoraa putkilinjaa. Sellainen on suunnitteilla ja tuleva arktikumin näyttely pyrkii kommentoimaan sen vaikutuksia.

Tutkijat ovat tehneet yhteistyötä NASAn kanssa. Satelliittien ottamissa valokuvissa näkyy öljytalouden ja ilmaston lämpenemisen aiheuttama muutos Jamalin-Nenetsin alueen kasvillisuudessa. Minun on otettava seuraavaksi yhteyttä Timo Kumpulaan, että saisin käyttööni kyseiset satelliittikuvat. Mieleeni tulee (ilmiselvästi) suureen kokoon maalattu kartta, johon voisi havainnollisesti liittää informaatiota monista eri ilmiöistä.

Neuvonpito eilen

Esittelin tapaamisessa työsuunnitelmani. Omaan aiheeseen en luonnollisesti saanut vielä täsmennystä, kun lähtökohdatkin ovat toistaiseksi varsin epäselvät. Ystävällisesti muut heittelivät mahdollisia näkökulmia ja rajauksia. Mielenkiintoisin oli ehdotus Nenetsien kulttuurin ja alueen ekologisen muuttumisen kuvaamisesta todellisuuden ja fantasian sekoituksena. Siis eräänlainen tulevaisuuden skenaario.
Dystopian käsitteen jouduin palauttamaan uudelleen mieleeni. Kyseessä on utopian vastakohta, kauhukuva tilanteesta, jossa moni asia on mennyt pieleen. Isoja valintoja, joiden taustaa joudun pohtimaan perinpohjaisesti.

Yamal-Nenets

Lueskelin tänään Arilta saamani Bruce Forbesin artikkelin.
Artikkeli on yhteenveto vuosikausien tutkimustyöstä Jamalin niemimaalla paimentolaiselämää viettävien Nenetsien parissa.  Pienilukuinen kansa on kyennyt harjoittamaan perinteistä elinkeinoaan tavalla, joka on esimerkki menestyksekkäästä sopeutumisesta muuttuviin sosiaalisiin ja ekologisiin olosuhteisiin. Venäjän arktisella alueella ei ole toista vastaavanlaista tarinaa.
Nenetsien elämäntavan jatkuvuuteen on ilmeisesti vaikuttanut ratkaisevalla tavalla kulttuurin sisäinen kyky sopeutua muutoksiin. Monet nuoret nenetsit valitsevat mieluummin elämän tundralla kuin muuttavat Jamalin-Nenetsin alueen kasvaviin kaupunkeihin. Alue on erittäin tärkeä Venäjän öljyntuotannolle. 12% Venäjän öljyvaroista ja jopa 90% maakaasusta löytyy tämän pohjoisen provinssin maaperästä. Ei ihme, että toisin kuin naapurinsa, Jamalin-Nenetsin väkiluku on jatkuvasti kasvussa. Alueelle muuttaneiden siirtotyöläisten ansiosta etnisiä nenetsejä on vain 5% 500,000 asukkaan väkiluvusta.
Nenetsien selviytymistarinassa on paljon opittavaa. Arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntäminen tulee helpommaksi ilmaston lämmetessä. Ei tarvitse katsoa Suomea kauemmaksi nähdäkseen tämän ilmiön todenperäisyyden. Ei mene kauan, kun kasvava öljy- ja kaivosteollisuus kilpailee elintilasta perinteisten elinkeinojen kanssa sellaisillakin alueilla, jotka ovat tähän asti saaneet uinua rauhassa.